Don't run too far

huomasin juuri olleeni laiska *insert tuhma sana here* enkä ole kirjoittanut tänne sitten kuuteen valovuoteen :--) eli tässä sitä taas ollaan, mun kone menetti kaikki tiedostonsa. hei hei tarinat, kuvat, musiikit, videot, TARINAT TARINAT TARINAT. ne vaivalla kirjoitetut tarinat, joiden perään itkin mökillä kun avasin mun koneen. joo, parempi totta kai että tää toimii ilman tiedostoja kuin että ei toimi ja tiedostot sisällä, mutta silti *insert tuhma sana here*

mitäs muuta. konfirmaatiossa jotai 600e rahaa, mökillä viikko, ens viikonloppuna linnanmäelle, nälkäpelit melkein luettu, uusin bleach oli kiva, mua väsyttää ja kirjotan silti keskiyöllä tätä postausta, en muistanut tänään mun blogin osoitetta, väsäsin mun tarinaa ja manasin sitä että siinä on liian lyhyet luvut (: lisäksi söin mansikkasuklaata, nauroin ku koira varasti isoveljen hatun, mässäsin jotai ruokaa kkkkoska ruoka on hyvää ja ja katoin merlinin. mun elämä on sitte nii mielenkiintosta.

tämän kuvan ja zelda-nolifetyksen myötä sanon että ghirahim on lähes meikkipelle ja vaati voittaa sen vaikka mikä olisi

                               don't attack the chicken. don't attack the fucking chicken.
                                                                   never.
                                                                        they will have their revenge